သမိုင္​း

Theme images by Storman. Powered by Blogger.

Text Widget

Sports

Gadgets

Blog Archive

Travel

Definition List

Friday, May 27, 2011

Zogam khanmohbawk te

Vungzamuan Valte

Mimal muhdan leh ngaihdan ah kinga tangpi mahleh, Zogam khanmohbawkte a bawngbawng in khen theih ding a, kibang sipsip khollou zawmah ding hi. Ngaihdan kupna ahi, a dikpen chihna hilou.

MIN/NAM/HIHNA AH CHIANGLOU: Burma ah Burmese ten CHIN hon chi ua, Britisht te hunin zong CHIN hon chilai uhi. 1948 a Burma in independence a muhtan in zong CHIN kihilai, Chin Hill Regulation leh Chin State, Chin Division chih khong ah chiang mahmah. A lamdang khatbel, Chin Hills Regulation, 1896 ah, Chins includes Lushais, Kukis, Burman domiciled in the Chin Hills, chileltak. Zo suan leh Zo chih kigen tam mahleh Zomi chihpen 1970`s a piangkhia hilel zaw hi, (Daizang, 1972). 1960 a PNC te Memorandum ah chiang huntawk mahmah, CHIN ka hi uh, chih ahi hi. India leh East Pakistan lam ah Zo suante British ten 1870`s apat KUKI hon chi ua huai pen Chittagong hill tracts, South Mizoram leh Tripura a Zo suan tengte, Bengali leh Assemese ten KUKI ahon chih ziak uh ahi hi. Bangtan hiam hiai min danin hon thei nilouh uhi. British ten 1890`s in tua Mizoram pen a luah nungsiah uh Lushai hills chiden ua, Lushei te gam ahi chih recognise uhi. Lamdang takin Mizo Union te Memorandum 1947 ah KUKI ka hi kei uh, Mizo ka hi uh, Warren Hastings in a theihkhelh ahi,  chih tuang kiukiau hi. Himahleh, Lushai/Lushei chihpen in huapzau zoulou sakna leh political movement taktak patkhiak utna ziakin, 1940`s in Mizo chih piangkhia hi. Tulel a Zo suan kichi Manipur a om ten 1946 apat tunitan in MIzo kichih ding deihlou in kinawlkhiin lai hi. Mizo Union leh MNF hatlai in Mizoram a eimi om ten (Sialkal tlang leh a sehvel) Mizo kichi utlou ua,Paite ( PNC) kichi tentan uhi, CHIN zong kichi saam lou uhi. MNF haat tunglai velin PNC suk chimit sawm ua, heutute khenkhat in thuak chihtakin thuak uhi. Heutu masa Tunkhopum Baite in CHIN min sihpih mahleh ami-asa ten kizuilou hihtuak, amah leh a nunjui ten kibukna ding neilou ua matsak leh sihna tuak uh chih ahi hi.

Manipur ah 1940`s leh 1960`s kikar in nambing harhthakna khat piangdok a kideidanna lianpi toh (PNC, YPA, SSPP), (KNA, KSO), (UZO, ZSP)  leh adangdang piang sosuh ua, kipumkhatna beisak hi. Kuki chih deihlouhna om ahihman in KHUL Union, 1947-1949) chihpeuh pankhia ua, a sawnglai in chu haat mahmah fefu hihtuak, himaleh kum thum zong daih hoihlou in kisialpipuk depdup zel hi. 1970`s in Hill Peoples Union chi ua, eiloi te leng nasa ngial uhi, ahia election vaai ahihziak hiam, daih sawtlou in bei nawnzel. Nam/identity min hilou ahihziak le ahi kha ding.

Manipur ah, Pu T. Gougin makaihna nuai ah, Zo suan leh Zomi chih 1980`s in hong uang saan mahmah nawn a, ZNC ten spearhead uhi. Halhthakna khat om guih a, himahleh nambing a politics ana saikhin lakloh ihihna ah, lamzang taktak theilou hi. PNC toh ui leh ak bangmai in kimelma mawk ua, election buai in buai maimah ua khosuak mumal lou uhi. Himahleh, ZNC in Manipur, Mizoram leh Burma tanpha ah chituh kiptak nei a ZORO movement in Zogam/Zoram deng suang zungzung hial hi (Long march etc). Huai hunlai mah in khanlohna khat om leuleu a unau Kuki leh Mizo te huaihotna in CHIN-KUKI-MIZO (CHIKUMI) chih suaksuah leuleu a Chavang KUT kilawm dupdup sek hi. Naga leh Kuki buaina ziakin galtaite ZNC ten vaidawnna nasep, laigui zoppih, sisan khat suak, unau mangbangte chi ua, hahtakin panla uhi. Huai hunlai a U Thangkhangin ki`a kagen zaw gendok dah-ni. 1992 vel apat nomenclature ah kibuai nawn lenglung a, unau khenkhat ten imposition leh might zangin Zogam thu hong veek vivit lel uhi. Mangbatna ziakin, nambing a politics sai kitohloh kei chih muhsuah ahi a, ZRO phuansuah in om hi. ZNC nungjui chu himahleh, avatar thak leh lametna thak ah kiding liiliai hi. Hiai halhthakna in tualgal piangsak a unau kimaituah neknekna om kha zenhouh hi. I identity dikpen uh zong lellel ihi lailai ua, koipen a vualtungtuang dia, koipen ahipeuhmah dia, ihihna uh chih kithei bun nailou? Zomi Council ah tribe 7 hiam 9 hiam omta kichi, himahleh, Hmar Inpui leh Kuki Inpi te parallel in pai lai tadih a, huchidan a pai tadih ding hihtuak, solution haksa mahmah leh kilawm. A buaihuai mahmah chu, Mizo a minlou, Kuki a kithutuak vek lou, Sinlung a kituak lemlou, Khul Union a kituak tuanlou, Zomi le a deihlou om zel. Heiha, NAM MIN ah chiang le achih huai ngei mai, koipen a hong kuitungpen diam, etet ding himai.

I geographical dinmun etin leh khovel kivaipuakdan kalbi etin, Mizoramte dinmun kichian linlen ua, Unau Burma a omten vaihawmna kichiantak, state tuam vilvel neita ua, ei Manipur a omkhate kikoltang den ding bang maimah hi. Hihna kichian, tupna kichian leh pankhawmna taktak omlou in kuamah mah ikhosuak kei ding, gam leh nam thu ah haattak in pai vivit ni ichih lebel Lushei te dan a kikhek pumlumna poimohpen hi, Lushei apat Mizo toh kikim a Kuki apat Zomi or vice versa, ahikei tawp leh MIZO suah duup mai, bang a poi a, chithei kiom ta. Himahleh, Mizo ten ei hon poimoh nawnlou, banah thiltampi petmah kikhel vekta, tulel dinmun etin ah i maban sah-law lai.

POLITICS BAWHKHIAL: 1946 apat Burma leh India zalenna kawl eng panta, nam chih buai vengvung ua, political identity leh ideology piangsak. Mizote, Nagate, Meiteite patauhna karah kiding kha a, re-alignment poimoh ahi chih muphaten panla ua, ei loi chu, “ Kuki nawmlou se chu pawt dawh uvin”, chi in kikhen hang. Mizoten hon zolzol ua kiuksak lou hial hi, zuihmalak ah kidou tentan hi. Chin tetoh kihouna om mahleh, Burmese Federal set up ah lungkim ding kisa ua, kikhenna pumpi suak. Nam bing politics ziakin Hmar toh KUKI kikar ah buaina namenlou piang a gaal delh in kidelh zouzen uhi. Huchidan in hunmanpha leh golden opportunity te kimansuah kha hi, a masa in Unau Mizote kinial, huaizoh in Burma toh kikhen suak, huaizoh in Kuki toh kikhen vilvel,  nanvuallouh development le ahi ngei di. British ten a tupsang ua kin-gangtak a India leh Burma a nawtsiat maimah ziak un, Crown Colony concept piching manlou a, hichiden ding ihita ve ua.

Nambing politics in sau hon tunlou ding chih mupha i mimasa Pute T C Tiankham, Teba Kilong, Haukhawlet, T. Thangkhai leh Mono ten KHUL UNION dinkhe mahle uh, KUKI te leh Naga te telou ua betdaih pah in om hi. North East Reorganisation omdek lai in experiment khat, Hill Peoples Union le dingkhe nawn ua, selai tangkhat le kap lou in Hill Areas ah Autonomous District Council 1972 in sualsuah uhi. Himahleh, khemna a piilut ana hi maimah ua, autonomy neiloupi (abawm hawmpi), Meiteite siamna leh pilna kizoulou mahmah chih a khonungpi in muhsuah a hong hi hi.

Sinlung/Chhinlung /CHIKIM/CHIKUMI chihkhong gengen le zong bangmah kaw-lok taktak nawnlou, nambing dan in politics kisai vialvial, nambing mah in MLA/MDC/MP candidate support puang sousouh chiat, politics mumal nawnlou, maban khualna leh gam leh nam humbitna ding a panlaakna kiam hiai hiai. Hiai electoral politics ah development fund kisawkhuanna leh projects leh contract kitaitehna khuukpi ah kitulut in, politics sai hinawnlou a, gilpi politics hongsuakta hi. Nambing banah beh politics hileuleu a, unau laina, insak inkhang leh vengsung, khawsung ah kideidanna, kimuhsiamlouhna, kiengbawlna, kineksiatna, kimuhsitna chihte piangsak hi. Nam leh nam kikar ah buaina piangsak a, a thuak vanglak in sialpi vuahthuak a thuakpawl kitam mahmah, panpihtu ding neilou, lah ahithei  liai teng Mizoram, Vangai tang leh Burma ah taimang hiau uhi. Nam politics ziakin 1960`s in Mizoram ah imi-isa ten thuak peetmah ua, Manipur ah le kithuak toutou den hi.

Politics leh development issue itheih kaaklouh ziak un elected te saivek ding kisa laizang a, asep ding diktak uh, minautangte haksatna etkai a plan leh policies guan, funding omtheihna ding project hoih taktak patsuah leh mipi-gam-leh-leitang kepbitna, Legislative business (DAN bawl leh etkhiakna ) lam kitaisan kha hi. Executive functions pen Secretariate/Directorate/DC/SDO/field officers etc te sai ding hizenpi, MLA leh Minister ten saivek maimah ua, huai dingdan hizawlou in officials te nasepna etkai leh bawhzuina hatsak sem hizaw ding hi. Development schemes leh grant tuamtuam a benefeciaries te tel-khiak leh panpihna piak tungtang ah kigolhsau lua ua, field officials leh local level a vaihawmte (village authorities etc) sep ding beisak, hiai in accountability leh responsibility beisak a thil hoihlou zaw a piangsak naknak. Cheque power tawi liuliau ua, utte pia, ullouhte pelou, contract khong hawm jangjang, panpihna khong hawm jiahjiah, chief guest a pang thithe, sum hawmhawm mai, chihdan khong i politics hitel eivoi. Monitoring authority ten a semtu hihna a let chiangun lungdon huaipi ahi, alungkimlou leh a khasete taaina ding omlou ahih maimah chia. Kideihsak tuamna leh aguk a kithutuahna (ki-gulluk) te in, mipi nautang a dingin haksatna namenlou piangsak jihjeh hi. Mipi ten ahidi mawng a koihsuk mai, amau le asep ding mawng uh satei mai, ki-ekbat vek.

Huchidan a ipaikhaak ziakin politics lunglut huaipi asuak a, kei ka hi kichithei taphot in politics saisawm leh election tuhsawm ihizaw uhi, nam leh gam itna chu kahase himai. Dan bawl leh igam humbitna nasep chu midangte sep ding a ngai, midangte hih ding a koih, huaite chu ZC/ZRO/CDSU/APSU/ATSUM/ZSF/ZYA/COPTAM/koptom hia/Tribe councils etc, naisailou lawtel mahmah ei settawk ve. I gam ah avangkim in pawltuam tuam piangkhe deuh reng a, fire fighting higige mai, seasonal politicians leh mipi tung a pressure/haksatna tunthei leltak pawlpi tam mahmah hi. Government a pressure pethei taktak hilou, minautang tung a khauhpai mahmah pawl, nek-le-tak zongtawmte a dia dongkholh mahmah, mahni gilpi ngaihtuah leltak pawl bawltawm te ziakin khantouhna haksasak tuanse, ahia, kuamah thulak taktak tham leh Manipur CM bildoh leh Meiteite patausak tham ding saipeih omsilou, ei leh ei kituisa buak gige. President te tamna, president te lalgam achih uh dik mahmah. Student union te misuse a politics mumallou saisak nilouh khong.

Mipi leh nautang in politics ilakdan le diklou, kipaikhial sau lawta, aziakbel, neih-le-lam a kielna, sum a kitaitehna hisak ihih chi`a, policy leh programmes enlou, nam heutute support pen support dupzel, kitelna om jihjeh mahleh angei a ngei, bangmah kilamdang ding muh om tuanlou. MLA/Minister in kei a ding in bang a hon hihsak thei a, chih keleu, (ihaksat ziak uh le hikha inteh), himahleh i heutute panpih tampen leh hamphatpih tampen te a nei tata hizel. Electoral politics isaidan leh mipi ten i vote ipiakdan le khen lamdan poimoh, mahni vote khong zuak di hilou ahi. Gamsung puahna, dan leh thupiak etkaina, gam leh nam kepbitna te ipibawl mahmah uh hun ahita, kikhel lawlam le ahi.

Revolutionary party hiam, revolutionary forum hiam in thaulong leh thautang in nam leh gam a kembit gige kei, haksatna a tun tamzaw, dan hoih leh zattak nei in, ei leh ei kivaihawm lebel duhthusam ahi, himahleh huaidan gamla pian ahih chiah, legislature (LAW) a kihumbitna ihihtheih omsun ahi, huai dingin Indian DAN bupi pansan in, leh lawm bawl in, panla le ibitna hiding hi. Mipi vaihawmna leh mipi thuneihna om hit-hetlou in kum tam hiaitan ina pai hamham ua, tuchiang in tuh village level (grass root) democracy chiam tei tale chih a ut-huai, tung lam-apat kivaihawmna hilou in anuai lam-apat kivaihawmna deihhuai semsem.  Indian Union a om hiteisam ihih ngal leh mipiten zalentak a adeih uh tel theihna, amau leh amau aki vaihawm theihna, leh meithai tagahte tung a zaidoh taka nasemtu, aneu leh alian khenlou, nam leh hihna a ensam lou, leh gam humbitna a pan-la-ngam kipoimoh. Meiteite hazaknaui a om kumkhua ding a Tung Pathian in honsehsa ahihna ah, amautoh kithutuak tak  leh equal treatment ahon piaktheihna ding un gam leh nam kepbitna leh khanlohna poimoh hi. Tunitan in le kithutuahna piangmoh lai nilouh a, FM radio station leltak khong atuh a kituh ngai zenhouh hi,  district aguk a sual pawl (Manipur sung leh Mizoram sung ah) la beilou, common platform om thei mawngmawng lou, MLR&LR Act, 1960 tanpha in le hon gawmkhawm zou taktak nawnlou hihtuak maimah, lungjiin huai. I Gam maban ding siapawl te SOO group in bang a hon saisuah ding ua chih kigal et bhengbheng lel ahih chu. (may be-to be continued)
Courtesy: zogam.com

No comments:
Write comments