သမိုင္​း

Theme images by Storman. Powered by Blogger.

Text Widget

Sports

Gadgets

Blog Archive

Travel

Definition List

Saturday, July 4, 2015

"Zogam, Zomi Tangthu" cih Laibu

"Zogam, Zomi Tangthu" Laibu Lei ciat ni ei.....
a sung a om thupawl khat.....

Zogam, Zomi Tangthu by Rev Go Za Suum


1) “Zo” ii abul abal 
Zomi te Tangthu asuut agelh khempeuh in Tibet Sengam pan piang ihi hi cinapi ikikaatna taktak ahun akumte upmawh thu vive kigelh ahihman in Zo ii a bul abal theihding haksa mahmah kisa tek aa,ZO ii kipatcilna asuutsiam kuamah om lo hi.
Ko suutna dikpen hi aci ngam Guite suutna zong kiguulmei (kizop)tuanlo hi. Tua hi a, “Zo” ii abul abal ih theih zawhna dingin “Zo” ih cih bang hi a, Mi hiam Sa hiam ahihkei leh bang ahiam cih thu teltakin Tetti kip mahmah tawh ih suut ih gen theih akul ahihi.

2) “Zo” muhdan leh theihdan tuamtuam
a) Mipilte muhdan “Zo” thu: Tangthu abul abal aa kan Historiographer te leh minamte kaatna aguizuih Ethnologist te in “Zo” pen mun leh mual min ahih keileh Society or Community min hi ding hi cih uh aa, “Zo” kipatcilna pen ei theihbat zawhloh “From time immemorial” tangtawng thu hi ci uh hi. (GZAConference 2011).
b) Ih Pu ih Pate ciaptehna Zo thu: Khamtunggam leilu leitaw muncintengah “Zo” minpua minamneu tuamtuam om kawikawi uh a, tuate kipatna pen Tibet-Sengam hi ci-in ei theihbat ciang akigen sawnsawn thu kiciamteh hi. ‘Zo” ii abul abal taktak kua mah asuut thei om tuan lo hi. Dynasty khat siksan in ei san tekah Jo,Yo,Xo,Zou,Yaw, Zo etc.. cih bangin ih zangh tek pong hi.
c) ZoRO ii muhna Zo thu: Tribal Lands Conference Meeting ah ZoRO President Pu Thangmawia in “Zo” pen mualtungmi khempeuh (India+Kawlgam) bul leh bal ih Identity hi ci-in 2013kum Moreh Conference ah gen hi.
d) Mipil Ethnologist te muhna “Zo” thu: Minamte kikhenna thu abul abal aa kan mipil Enthnologist te in Sengam Dynasty tampite lakah Z+O =Zo awsuah Dynasty mu zo lo uh hi. Zhou Dynasty bek om cih thu mukhia uh hi cihthu Sen zineih Rev.Dr.Kenneth Kham Go Mang in Internet pan a muhna gen hi.

e) Tuhun khangthakte muhzia Zo thu: Tuhun khangthakte in ‘Zo” ih cih pen mihing hilo ding hi, bang hang hiam cihleh ih pu ih pate min malkhat bek anei omngeilo hi, ci uh aa, Mipilte muhnasa Society or Community min hizawdingin um uhhi.(GZA khawmpi 2011 )
f) Kiim leh paamte theihdan Zo thu: Tedim S.H.S Golden jubilee Magazine Pg.310 ah Pu Zo suan hihman aa Zomi kici hilo, Zo pen Zomi te pianna innpi zong hituanlo hi ci-in Rev. Go Khan Dal in gelh hi. Zo Hnahthlak Lasanu in “A iang zo reng reng mi an om lo” ci in Zo kipatna ahaksat thu laa tawh gen hi.
Ngaihte leh Vaang Awh beh laibu Pg. 309 ah Zo ih cih pen Chin State or Zogam aa teeng mi khempeuh neihsa hi ci-in Dr. Gin Suan Thang in gelh hi.
Kum 2000 Magazine sungah ih pu Zo pen bang hun aa piang ci thu kan ha mama ding hi. “XO” pen ih Tangthu masa pen hizaw hi, ci-in Sia Go Cin Laang in gen hi.
Zo pen Sen kam Sho pankila hi aa, anungta Pasian cihna hi, ci-in Khuabem Centennial Jubilee Laibu gelh Editer Rev. Dongh Za Do in page 31 ah gen hi.
g) Kawl kumpi hong theihpihna Zo thu: Pathavui ani atha aaphiant puzuaih eytaw kongmyin ditahku Zo huh khaw di. (Chin taizintamia zuya yinkyimuh daleih thungsanmia. Pg. 25). Chin mionuaisuh dohku niya ditah asuaipiuh zuaih khawvua ciahya, (Chin lumio mia sentetla pong. Pg. 28.)
h) Khamtung gamah Zo zat kipatna: Leitung Gaalpi masa khit (1920) kum ma-in Cope Topa in ABC pan “Z” dong Zomi te aa ding Lai hong bawlsak ciang bekin “Zo” gelh kipan ih hi bek aa, ei maa pek aa te’n Yo, Jo, Zou, Yaw cih bangin nazangh khin uh hi. Zo, Jo, Yo, Xo, Yaw cih eitek awkaih tawh azangh ih hi bek aa, Z+O= ZO pen abul hi cih sang “Yo” bulzaw cileng maanzawlai ding ahihi. (Zomi ten “Zo” ih zatma in The University of Illinois Press Urbans page 179 , Jougam naci zo aa, India gam ah Jo,Jou,Zou cih danin nazang khin uh hi.) Tua ahihman in ZO pen ih bul ihbal hi cih ding lemlo deuh leh ki lawm hi.
1891-1894 The Chin Hills History sungah “YO” na ci khin hi.

3. Zo pan Pu Zo leh Zomi:
a) Zo pan Pu Zo : Kum 2000 kiim pawlin Pu Zo hong piang khia hipan hi kicitheih hi. Banghang hiam cih leh Zo leh Pu Zo kibangloh hi.. Ciimnuai Unau Zo te in “Zo” pen mi hi aa Zo te pianna pupi hi ci-in” Zo min puahna” cih laibu khat hong bawl uh aa, Zo pan Pu Zo hong cigiap mawk uh hi. Tua ahihman in Pu Zo cih min pen kum 2000 khit a hong piang tawm min hi cih thu tel takin ih thei thu hi aa, Yo leh Jou pen tangtawng thu ahi hi.
b) Zo pan Zomi: ‘Zo’ pen mualtungmi khempeuh ii Identity ahihi cih thu mipilte muhna tungtawn in ‘Zo’ pen mi hi cih thu tawh Zomi kici hi lo aa, ‘Zomi’ cih pen Zogam aa teeng mi khempeuh ii Identity ih hihna taktak hi ci-in leitung level mipil GZA makaipi te’n hilhcianna hong neihna uah mangkangten Chin hong cih maa pek in Zomi ih kici zota hi. Ih Identity taktak Chin hilo, Zomi hizaw hi ci uh hi. Zo leh Zomi buailo hi.

4). Zomi Definition: Zomi ih cih ciangin Zo pen mi hi cih thu hilo aa, khamtunggam minamkee/neu khempeuh kigawmna minam lian khat min ahihi. Ahihkeileh Khamtungmi khempeuh ii Identity Chin hilo, Zomi ih hizaw, cihpen Zomi om aa, Chinmi omlo hi.

5). Lai-at pa muhzia Zo thu: Mipilte muhna theihna mah ka thupi ngaihsut pah hi. Zo pen mi hitaleh sa hitaleh Zo tawh buai lo zaw in Zomi ah kigawm theih ding thupi sa ingh. Mipilte muhna theihna khengval in Zo pen Pu Zo hong kicih giap mawk ciangin thu tampi ka ngaihsun kha hi.
a) Ih pianna Pu Zo hi takpi ahileh kei pianna Pu Thang Go hi a, Pu Thang Go suanlehkhak khempeuh Thang Go kici thei mawk ding hiam? Tua mah bangin Pu Zo suanlehkhak khempeuh Zo kici ding cih thu ngaihsun siam leng naupang khat nangawn ii up theih ding thu hi lo hi.
b) Zo pen mi hi ci takpi ih hih leh Zomi te khanggui suut minam ih hihman in Pu Zo ii atapa leh Pu Zo ii mintap ding pa atupa min cihte ih suut theih kei leh Zo pen mi ahihna thukip Tetti omlo suak ahihman in Pu Zo ci aa min phuakpa pen zuau thugen, Tangthu lehpeipa suak tham loh Zomi te khangtawn akhemkhem suak ahihman in Tamaisoo ci-in khansih ding cih thu ih pu ih pate thu upna om gige hi.
e) Ute naute aw, kum tampi akikhensa Zomi Unau laiguizomte akuama peuh Zomi Nam khat ah kigawm ding bek thupisak lehang Pasian in asawtlo in Zomi tawh hong lamsaang, hong domto peelmawh ding hi cihthu ka um hi.

By Rev. Go Za Suum
(Ph. 010 2733 438) Email: amosgo10@gmail.com

No comments:
Write comments